Uudenkaupungin rauha 1721
Suomen historia rauhansolmimisten historiana
- harva kansakunta voi näyttää samanlaisen sarjan
- 1323 Pähkinäsaaren rauha
- 1617 Stolbovan rauha
- 1721 uudenkaupungin rauha
Mitä reaalisia ja myyttisiä ulottuvuuksia sodan ja rauhan läsnäolo
tuo Suomen historiaan, suomalaisuuteen?
- sotilaallisuus
- oleminen rajalla
- kulttuurin maantiede – itä ja länsi
1721 Eurooppalainen konteksti
Itämeri – vallan tasapaino muuttuu ja Suomen asema samalla
1799- ja 1800-luvun alun sotahistoria käsittää neljä
eri sotaa ja niiden välisiä rauhankausia, jolloin varustauduttiin
sotaan. Sodan osapuolia olivat Ruotsi ja Venäjä
- Suuri Pohjan sota, jonka kuluessa venäläiset joukot miehittivät
Suomen (1710-13) ja joka päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721;
raja siirtyi Inkerinmaalta Vironlahdelle, jotakuinkin nykyisen Suomen
ja Venäjän rajan kohdalle
- Hattujen sota 1741-43, jolloin Suomi toisen kerran miehitettiin Turussa
solmittuun rauhaan saakka; rajaksi tuli Kymijoki ja sen läntisin
suuhaara hieman Loviisasta itään
- Kustaan sota Savon ja Kymijoen suunnalla ja Suomenlahdella (1788-90),
joka päättyi Värälan rauhaan 1790, säilytti
rajan ennallaan
- Suuri eurooppalainen sota täällä eli Suomen sota, joka
päättyi 1809 Haminan rauhaan, joka siirsi koko Suomen Ahvenanmaata
ja Tornionjokea myöten Venäjän alaisuuteen
1. Ruotsin laajentuminen suurvallaksi 1600-luvulla
- tapahtui naapurien kustannuksella: Tanska, Venäjä, Puola
ja useat Saksan ruhtinaskunnat
- tahtotila Ruotsin laajentumisen estämiseksi:
- Syntyi Ruotisin vastainen Liittokunta, johon kuuluivat
- Tanskan kuningar Fredrik IV
- Puolan August II Väkevä, joka tavoitteli Ru Liivinmaata
Tanskan ja Puolan liitto 1698, ja siihen liittyi vuotta myöhemmin
Pietari I Suuren johtama Venäjä
2. Suuri Pohjan sota alkoi helmikuussa 1700
- August Väkevän joukot hyökkäsivät ilman sodanjulistusta
Väinäjoen yli Liivinmaalle
- Suomessa ja Virossa liikkeellekannallepano ja joukot Riikaan
- AV:n joukot vetäytyivät
- Tanskalaiset hyökkäsivät Holsteiniin, jonka turvallisuuden
Ru oli taannut
- Kaarle XII teki nopean ja odotetun päätöksen: aseet
tanskalaisia vastaan
- K XII maihinnousuun Tanskaan – avuksi liittolaiset Hollanti
ja Englanti
- Maihinnnousu Sjaellannissa –Tanska kuilun partaalla
- Rauhansopimus – K XII voitti sodan, mutta hävisi rauhan
- Toinen yritys Puolan suunnalla - KXII valmistautui koko armeijan voimin
käymään sotaa Puolan kuningasta vastaan
- Suunnitelman keskeytti Venäjän julistama sota
- Venäläiset aloittivat Narvan piirityksen
- Sota Ruotsin ja Venäjän välillä Narvassa,
KXII loistava voitto
- Venäjä hetken poissa pelistä
3. Eurooppalainen sota
- Pohjoisessa riehuva sota ei enää ollut erillinen Itämeren
herruudesta käytävä taistelu vaan liittyi osana juuri
syttyneeseen Espanjan perimyssotaan
- Ranska etsi Puolalta tukea Habsburgin vastaiseen taisteluun ja halusi
välittää rauhan Puolan ja Ruotsin välillä
- Näin ei käynyt, KXII päätti jatkaa sotaa, kurittaa
vihollisiaan ja jatkaa matkaa kohti etelään
4. Narvan taistelu 1700
- PS alkoi toteuttaa oman osuutensa Liitokunnan sopimksesta
- joukkoja Narvaan, jota puolustivat suomalaiset ja inkeriläiset
joukot
- Kaarle XII kiirehti Narvaan
- 10 500 ruotsalaista
- 32 900 venäläistä
- armeija nälkäinen ja pitkän marssin uuvuttama
- silti hyökkäys: taktiikka murtaa ven asemat rintamalinjan
keskustan molemmin puolin
- KXII rohkeus, piittaamattomuus ”järjen ääenstä”
ja luonnonolosuhteen – pyry – kääntyivät
Ruotsille voitoksi
- venäläiset joutivat perääntymään,
10000 ven kaatunut, puolet vankeina
- Narvan voitti kasvatti KXII maineen – K aliarvioi venäläisten
merkityksen ja aseman
5. Pultava
- Vuonna 1709 KXII ja Pietari Suuren joukot kohtasivat uudelleen nykyisen
Ukrainan alueella Pultavassa
- KXII kulki Puolaa pitkin, PS valloitti suurimman osan Inkeriä,
Viroa ja Liivinmaata, 1706 ven Viipurin edustalla
- Ruotsalaiset menettivät alueen toisensa perään, 1705
hallussa enää Tallinna, Riika, Pärnu ja Dünamünde
- Ruotisin suurhyökkäys 1708 Puolasta, Riiasta ja Suomesta
- hyökkäys epäonnistui, huono kommunikaatio, ajoitus
- venäl. poltetun maan taktiikka puri
- ratkaiseva taistelu Pultavassa
- venäläisillä 2kertainen ylivoima
- ru yllätyshyökkäykset eivät onnistuneet
- KXII joutui antautumaan ja pakeni Turkkiin, josta käsin
koetti muodostaa sotarintamaa Turkin kanssa Venäjää
vastaan
- Venäläinen laivasto liittoutui tanskalaisen kanssa,
toimiakseen yhdessä Ruotsia vastaan
- Venäjä valloittaa Suomen
- taisteluita Viipuri ja Käkisalmi 1710, Turkuun 1713, Kajaani
1816
- Venäjän I suuri laivastovoitto Riianlahden meritaistelussa
1714
- KXII kuolema 1718 Norjassa, ”päässä kahden sormen
mentävä reikä”
- Tanskan sotaan keväällä 1700 lähtenyt kuningas
palasi Tukholmaan 1718 ruumissaatossa
6. Uudenkaupungin rauha
- Vuoden 1720 mennessä Ruotsi tehnyt rauhan kaikkien vihollismaiden
kanssa, lukuun ottamatta Venäjää
- Euroopan suurvallat eivät enää tukeneet Ruotsia, se jäi
yksin
- Rauhanneuvottelut käyntiin Ranskan johdolla Uudessakaupugissa
1721
- kaupunki oli täysin hävitetty, neuvottelijoille piti
rakentaa asuinsijat ja neuvottelutilat
- Ruotsi joutui hyväksymään kaikki rauhanehdot
- luopuminen Suomenlahden eteläpuolisista alueista
- kauppakaupungeista
- sekä Kaakkois-Suomesta, raja kulki Vironlahdelta Porajärvelle
yhtyen siellä Stolbovan rauhan rajaa
- Suomi jakautui kahtia, ruotsalaiseen ja venäläiseen osaan
- Rauha 30. elokuuta 1721: päätti Ruotsin suurvaltakauden
- Samalla päättyi ”pitkä vuosisata”, jatkuva
sotakierre. Tilalle rauha ja jälleenrakennus
Mitä sota merkitsi Euroopalle?
1. Vuosina 1789 ja 1790 käytiin Suomenlahdella, nykyisen Kotkan
kaupungin edustalla suuret meritaistelut – toinen oli Itämeren
suurin
- toisen voitti Ruotsi, toisen Venäjä
- sodan tuloksena rajojen jääminen ennalleen
- Ruotsissa sodat liittyivät Venäjän ja Turkin välisiin
kriiseihin
- Ranska tuki liittolaistaan Turkkia – molempien yhteinen vihollinen
oli Habsburgin monarkia
- Ruotsin vuosisatainen ekspansio itään päättyi
2. 1809 Napoleonin aikaisen Euroopan suurpolitiikkaan liittyvä Suomen
sota
- miehitettyä Suomea ei enää luovutettu takaisin Ruotsille
- Venäjän keisari A I sopi Tilsitin sopimuksessa 1807
etupiirijaosta, jolla Suomi siirtyi Venäjän vaikutuspiiriin
(Karjalan, Viron ja Liivinmaan, ja koko Laatokan kanssa)
2. Suuria rakennushankkeita Itämerellä – vallan painopiste
muuttui
Uudenkaupungin rauhasta tuli Venäjän uuden turvallisuuspoliittisen
ajattelun ja identiteetin avain, ja sen Stalinkin asetti tavoitteekseen
Suomen ja Neuvostoliiton sodissa 1938-44 ja tavoittikin sen Suomen ja
Viron ja Liivinmaan osalta, tosin menettäen kaksi jälkimmäistä
1991
Euroopan valtioliittopolitiikassa Venäjän päävastustaja
oli Turkki, jota Ranska tuki
- Ruotsi luopui 1730-lla sovintopolitiikastaan ja liittyi ranskalais-turkkilaiseen
rintamaan
- Venäjä tuli pakottaa kahden rintaman sotaan
- Ranska tuki Ruotsin puolustus- ja hyökkäyshankkeita, ja maksoi huomattavia
subsidioita
- Ne käytettiin 1748 alkaen pääosin Helsingin ulkopuolelle
rakentavaan puolustuslinnoitukseen, Sveaborg-Viapori-Suomenlinna
- estää Venäjän hyökkäyksen Suomeen,
mutta toimia myös Pietaria vastan suuntautuvien operaatioiden tukikohtana
Pietari – Venäjän uusi pääkaupunki
KXII kierrellessä pääarmeijansa kanssa Euroopassa, Suomen
ja Viron rajaseudut jäivät ilman vahvaa puolustusta
- Pietari Suuri antoi käskyn rakentaa linnoituksen 1703 Jänissaareen,
sille nimeksi Pietarin ja Paavalin linnoitus
- Suomalaisten ja ruotsalaisten hyökkäys jäi Siestarjoelle, Pietarin
rakennustyöt jatkoivat, 1704 puolustuslinna Retusaareen eli Kronstadt
- PS astui näin Suomenlahden ja Itämeren sotanäyttämölle
ja laajemmin eurooppalaiseen suurvaltapolitiikkaan
Viron, Liivinmaan ja Karjalan liittäminen Venäjään
1700-l. alussa muutti olennaisesti koko Venäjän olemusta
- ekspansion seurauksena PS saattoi keskittää uuteen, Pohjansodan
aikana vuonna 1703 perustettuun kaupunkiin kauppaa, satamatoimintoja,
sotilaallista osaamista
- idän ja lännen ikivanhan kauppatien uusi solmukohta
- Novogorodia merellisempi, Tallinnaa ja Narvaa itäisempi
- Venäjän hallinnon ja voimavarojen konsentraatio
- Pietarin perustaminen on funktionaalisessa ja symbolisessa yhteydessä
Venäjän keskushallintojärjestelmän kehittämiseen
ja keskittämiseen
- PS:sta ja hänen luomasta virkakoneistostaan alkoi Venäjän modernisointi
valtiollisen keskittämisen ja suunnittelun merkeissä
- absolutismin tehokkuus teki Venäjästä, Itävallasta
ja Preussista Euroopan moderneja valtiota 1700-luvulla
Pietari oli olennaisesti siis pääkaupunkiasema sotilaallisten,
hallinnollisten ja kulttuuristen funktioiden johdosta. Pääkaupungin
asema ja julkinen kuva muodostui vilkkaasta rakennustoiminnasta:
- Keisarillinen hovi, hallinto, armeija, rak. julkisin varoin rakennuksia
- yksityinen rakennustoiminta myös vilkasta
- saarien ympärille Amsterdamin mallin mukainen kanavaverkko ja
siltoja
- rak.toiminnalle annettiin korkea symbolinen arvo
- suunnitelmallisuus
- edustavuus
- ulkomaiset arkkitehdit
Tuloksena on ainutlaatuinen ja tyyli-ilmeeltään Euroopan yhtenäisin
myöhäis-barokkis-klassisistinen, suunnitelmallisesti syntynyt
ja julkisen rakentamisen dominoima pääkaupunki ja kaupunkikeskus
- kaupungin keskus Amiraliteetti ja Talvipalatsi ympäristöineen,
Eremitaasi ja sen taidekokoelmat (Versailles’in esikuvan mukaisesti