Uudenkaupungin rauha 1721

Suomen historia rauhansolmimisten historiana

• harva kansakunta voi näyttää samanlaisen sarjan
• 1323 Pähkinäsaaren rauha
• 1617 Stolbovan rauha
• 1721 uudenkaupungin rauha

Mitä reaalisia ja myyttisiä ulottuvuuksia sodan ja rauhan läsnäolo tuo Suomen historiaan, suomalaisuuteen?

• sotilaallisuus
• oleminen rajalla
• kulttuurin maantiede – itä ja länsi

1721 Eurooppalainen konteksti

Itämeri – vallan tasapaino muuttuu ja Suomen asema samalla

1799- ja 1800-luvun alun sotahistoria käsittää neljä eri sotaa ja niiden välisiä rauhankausia, jolloin varustauduttiin sotaan. Sodan osapuolia olivat Ruotsi ja Venäjä

• Suuri Pohjan sota, jonka kuluessa venäläiset joukot miehittivät Suomen (1710-13) ja joka päättyi Uudenkaupungin rauhaan 1721; raja siirtyi Inkerinmaalta Vironlahdelle, jotakuinkin nykyisen Suomen ja Venäjän rajan kohdalle
• Hattujen sota 1741-43, jolloin Suomi toisen kerran miehitettiin Turussa solmittuun rauhaan saakka; rajaksi tuli Kymijoki ja sen läntisin suuhaara hieman Loviisasta itään
• Kustaan sota Savon ja Kymijoen suunnalla ja Suomenlahdella (1788-90), joka päättyi Värälan rauhaan 1790, säilytti rajan ennallaan
• Suuri eurooppalainen sota täällä eli Suomen sota, joka päättyi 1809 Haminan rauhaan, joka siirsi koko Suomen Ahvenanmaata ja Tornionjokea myöten Venäjän alaisuuteen

1. Ruotsin laajentuminen suurvallaksi 1600-luvulla

• tapahtui naapurien kustannuksella: Tanska, Venäjä, Puola ja useat Saksan ruhtinaskunnat
• tahtotila Ruotsin laajentumisen estämiseksi:
  • Syntyi Ruotisin vastainen Liittokunta, johon kuuluivat
    1. Tanskan kuningar Fredrik IV
    2. Puolan August II Väkevä, joka tavoitteli Ru Liivinmaata
       Tanskan ja Puolan liitto 1698, ja siihen liittyi vuotta myöhemmin Pietari I Suuren johtama Venäjä

2. Suuri Pohjan sota alkoi helmikuussa 1700

• August Väkevän joukot hyökkäsivät ilman sodanjulistusta Väinäjoen yli Liivinmaalle
• Suomessa ja Virossa liikkeellekannallepano ja joukot Riikaan
• AV:n joukot vetäytyivät
• Tanskalaiset hyökkäsivät Holsteiniin, jonka turvallisuuden Ru oli taannut
• Kaarle XII teki nopean ja odotetun päätöksen: aseet tanskalaisia vastaan
  • K XII maihinnousuun Tanskaan – avuksi liittolaiset Hollanti ja Englanti
  • Maihinnnousu Sjaellannissa –Tanska kuilun partaalla
  • Rauhansopimus – K XII voitti sodan, mutta hävisi rauhan
• Toinen yritys Puolan suunnalla - KXII valmistautui koko armeijan voimin käymään sotaa Puolan kuningasta vastaan
  • Suunnitelman keskeytti Venäjän julistama sota
  • Venäläiset aloittivat Narvan piirityksen
    1. Sota Ruotsin ja Venäjän välillä Narvassa, KXII loistava voitto
    2. Venäjä hetken poissa pelistä

3. Eurooppalainen sota

• Pohjoisessa riehuva sota ei enää ollut erillinen Itämeren herruudesta käytävä taistelu vaan liittyi osana juuri syttyneeseen Espanjan perimyssotaan
• Ranska etsi Puolalta tukea Habsburgin vastaiseen taisteluun ja halusi välittää rauhan Puolan ja Ruotsin välillä
• Näin ei käynyt, KXII päätti jatkaa sotaa, kurittaa vihollisiaan ja jatkaa matkaa kohti etelään

4. Narvan taistelu 1700

• PS alkoi toteuttaa oman osuutensa Liitokunnan sopimksesta
• joukkoja Narvaan, jota puolustivat suomalaiset ja inkeriläiset joukot
• Kaarle XII kiirehti Narvaan
  • 10 500 ruotsalaista
  • 32 900 venäläistä
  • armeija nälkäinen ja pitkän marssin uuvuttama
  • silti hyökkäys: taktiikka murtaa ven asemat rintamalinjan keskustan molemmin puolin
  • KXII rohkeus, piittaamattomuus ”järjen ääenstä” ja luonnonolosuhteen – pyry – kääntyivät Ruotsille voitoksi
  • venäläiset joutivat perääntymään, 10000 ven kaatunut, puolet vankeina
  • Narvan voitti kasvatti KXII maineen – K aliarvioi venäläisten merkityksen ja aseman

5. Pultava

• Vuonna 1709 KXII ja Pietari Suuren joukot kohtasivat uudelleen nykyisen Ukrainan alueella Pultavassa
• KXII kulki Puolaa pitkin, PS valloitti suurimman osan Inkeriä, Viroa ja Liivinmaata, 1706 ven Viipurin edustalla
• Ruotsalaiset menettivät alueen toisensa perään, 1705 hallussa enää Tallinna, Riika, Pärnu ja Dünamünde
• Ruotisin suurhyökkäys 1708 Puolasta, Riiasta ja Suomesta
  • hyökkäys epäonnistui, huono kommunikaatio, ajoitus
  • venäl. poltetun maan taktiikka puri
• ratkaiseva taistelu Pultavassa
  • venäläisillä 2kertainen ylivoima
  • ru yllätyshyökkäykset eivät onnistuneet
  • KXII joutui antautumaan ja pakeni Turkkiin, josta käsin koetti muodostaa sotarintamaa Turkin kanssa Venäjää vastaan
  • Venäläinen laivasto liittoutui tanskalaisen kanssa, toimiakseen yhdessä Ruotsia vastaan
• Venäjä valloittaa Suomen
  • taisteluita Viipuri ja Käkisalmi 1710, Turkuun 1713, Kajaani 1816
  • Venäjän I suuri laivastovoitto Riianlahden meritaistelussa 1714
• KXII kuolema 1718 Norjassa, ”päässä kahden sormen mentävä reikä”
  • Tanskan sotaan keväällä 1700 lähtenyt kuningas palasi Tukholmaan 1718 ruumissaatossa

6. Uudenkaupungin rauha

• Vuoden 1720 mennessä Ruotsi tehnyt rauhan kaikkien vihollismaiden kanssa, lukuun ottamatta Venäjää
• Euroopan suurvallat eivät enää tukeneet Ruotsia, se jäi yksin
• Rauhanneuvottelut käyntiin Ranskan johdolla Uudessakaupugissa 1721
  • kaupunki oli täysin hävitetty, neuvottelijoille piti rakentaa asuinsijat ja neuvottelutilat
  • Ruotsi joutui hyväksymään kaikki rauhanehdot
  • luopuminen Suomenlahden eteläpuolisista alueista
  • kauppakaupungeista
  • sekä Kaakkois-Suomesta, raja kulki Vironlahdelta Porajärvelle yhtyen siellä Stolbovan rauhan rajaa
• Suomi jakautui kahtia, ruotsalaiseen ja venäläiseen osaan
• Rauha 30. elokuuta 1721: päätti Ruotsin suurvaltakauden
• Samalla päättyi ”pitkä vuosisata”, jatkuva sotakierre. Tilalle rauha ja jälleenrakennus

Mitä sota merkitsi Euroopalle?

1. Vuosina 1789 ja 1790 käytiin Suomenlahdella, nykyisen Kotkan kaupungin edustalla suuret meritaistelut – toinen oli Itämeren suurin

• toisen voitti Ruotsi, toisen Venäjä
• sodan tuloksena rajojen jääminen ennalleen
• Ruotsissa sodat liittyivät Venäjän ja Turkin välisiin kriiseihin
• Ranska tuki liittolaistaan Turkkia – molempien yhteinen vihollinen oli Habsburgin monarkia
• Ruotsin vuosisatainen ekspansio itään päättyi

2. 1809 Napoleonin aikaisen Euroopan suurpolitiikkaan liittyvä Suomen sota

• miehitettyä Suomea ei enää luovutettu takaisin Ruotsille
• Venäjän keisari A I sopi Tilsitin sopimuksessa 1807 etupiirijaosta, jolla Suomi siirtyi Venäjän vaikutuspiiriin (Karjalan, Viron ja Liivinmaan, ja koko Laatokan kanssa)

2. Suuria rakennushankkeita Itämerellä – vallan painopiste muuttui

Uudenkaupungin rauhasta tuli Venäjän uuden turvallisuuspoliittisen ajattelun ja identiteetin avain, ja sen Stalinkin asetti tavoitteekseen Suomen ja Neuvostoliiton sodissa 1938-44 ja tavoittikin sen Suomen ja Viron ja Liivinmaan osalta, tosin menettäen kaksi jälkimmäistä 1991

Euroopan valtioliittopolitiikassa Venäjän päävastustaja oli Turkki, jota Ranska tuki

• Ruotsi luopui 1730-lla sovintopolitiikastaan ja liittyi ranskalais-turkkilaiseen rintamaan
• Venäjä tuli pakottaa kahden rintaman sotaan
• Ranska tuki Ruotsin puolustus- ja hyökkäyshankkeita, ja maksoi huomattavia subsidioita
• Ne käytettiin 1748 alkaen pääosin Helsingin ulkopuolelle rakentavaan puolustuslinnoitukseen, Sveaborg-Viapori-Suomenlinna
• estää Venäjän hyökkäyksen Suomeen, mutta toimia myös Pietaria vastan suuntautuvien operaatioiden tukikohtana

Pietari – Venäjän uusi pääkaupunki

KXII kierrellessä pääarmeijansa kanssa Euroopassa, Suomen ja Viron rajaseudut jäivät ilman vahvaa puolustusta

• Pietari Suuri antoi käskyn rakentaa linnoituksen 1703 Jänissaareen, sille nimeksi Pietarin ja Paavalin linnoitus
• Suomalaisten ja ruotsalaisten hyökkäys jäi Siestarjoelle, Pietarin rakennustyöt jatkoivat, 1704 puolustuslinna Retusaareen eli Kronstadt
• PS astui näin Suomenlahden ja Itämeren sotanäyttämölle ja laajemmin eurooppalaiseen suurvaltapolitiikkaan

Viron, Liivinmaan ja Karjalan liittäminen Venäjään 1700-l. alussa muutti olennaisesti koko Venäjän olemusta

• ekspansion seurauksena PS saattoi keskittää uuteen, Pohjansodan aikana vuonna 1703 perustettuun kaupunkiin kauppaa, satamatoimintoja, sotilaallista osaamista
• idän ja lännen ikivanhan kauppatien uusi solmukohta
• Novogorodia merellisempi, Tallinnaa ja Narvaa itäisempi
• Venäjän hallinnon ja voimavarojen konsentraatio
• Pietarin perustaminen on funktionaalisessa ja symbolisessa yhteydessä Venäjän keskushallintojärjestelmän kehittämiseen ja keskittämiseen
• PS:sta ja hänen luomasta virkakoneistostaan alkoi Venäjän modernisointi valtiollisen keskittämisen ja suunnittelun merkeissä
• absolutismin tehokkuus teki Venäjästä, Itävallasta ja Preussista Euroopan moderneja valtiota 1700-luvulla

Pietari oli olennaisesti siis pääkaupunkiasema sotilaallisten, hallinnollisten ja kulttuuristen funktioiden johdosta. Pääkaupungin asema ja julkinen kuva muodostui vilkkaasta rakennustoiminnasta:

• Keisarillinen hovi, hallinto, armeija, rak. julkisin varoin rakennuksia
• yksityinen rakennustoiminta myös vilkasta
• saarien ympärille Amsterdamin mallin mukainen kanavaverkko ja siltoja
• rak.toiminnalle annettiin korkea symbolinen arvo
  • suunnitelmallisuus
  • edustavuus
  • ulkomaiset arkkitehdit

Tuloksena on ainutlaatuinen ja tyyli-ilmeeltään Euroopan yhtenäisin myöhäis-barokkis-klassisistinen, suunnitelmallisesti syntynyt ja julkisen rakentamisen dominoima pääkaupunki ja kaupunkikeskus

• kaupungin keskus Amiraliteetti ja Talvipalatsi ympäristöineen, Eremitaasi ja sen taidekokoelmat (Versailles’in esikuvan mukaisesti

---